tiistai 3. heinäkuuta 2012

No One Here Gets Out Alive

Heinäkuun kolmas päivä on jo vuosia ollut minulle erityinen päivä, sillä se on suurimman idolini Jim Morrisonin kuolinpäivä. Teini-ikäisenä vedin pään sekaisin, näin vanhempana tyydyn muistamaan tätä rocklegendaa ja runoilijaa maltillisemmin. Suunnitteilla tulevaisuudessa ihan oma postauksensa Morrisonin fanituksesta, nyt julkaisen vain lempirunoni ja muutaman lempikuvani. 

James Douglas Morrison 8.12.1943-3.7.1971

 



 


(Tämä Morrison vinkkasi minulle silmää ensimmäisen kämppäni jääkaapin ovessa.)



A Feast Of Friends

Wow, I’m sick of doubt
Live in the light of certain
South

Cruel bindings

The sevants have the power

Dog-men & their mean women
Pulling poor blankets over
Our sailors

I’m sick of dour faces
Staring at me from the t.v.

Tower, I want roses in
My garden bower; dig?

Royal babies, rubies
Must now replace aborted

Strangers in the mud

These mutants, blood-meal
For the plant that’s plowed
They are waiting to take us into
The severed garden

Do you know how pale & wanton thrillful
Comes death on a stranger hour
Unannounced, unplanned for

Like a scaring over-friendly guest you’ve
Brought to bed
Death makes angels of us all
& gives us wings
Where we had shoulders
Smooth as raven’s claws

No more money, no more fancy dress
This other kingdom seems by far the best
Until it’s other jaw reveals incest
& loose obedience to a vegetable law

I will not go
Prefer a feast of friends
To the giant family





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti